keskiviikko 12. joulukuu 2012

Shock Absorber – positiivisissa puristuksissa

Urheiluvaate tilanteen lähdettyä nousuun piti tehdä urheiluliivi tilanteellekin jotain. Omistan vain yhdet urheiluliivit.

Mikä niissäkin on niin vaikeaa ja miksi niitä on aina yhtä hankala ostaa uusia? Muistan näperrelleeni lukuisia liivejä, mutta lykänneeni ajatusta niiden ostosta vieläkin useammin. Ensi kerralla ja ensi kerralla.

Sitten mutisen kotona itselleni kun ne ovat aina pesussa. Onhan se kiva tehdä elämästään väkisin vähän hankalaa.

Eräs (pyykki)päivä Shock Absorber kuitenkin astui elämääni ja juuri oikealla hetkellä.
Minut pyydettiin sovitukseen Intersportissa silloin olevaan urheiluliiviklinikalle. Tämä tarkoittaa siis sitä, että osastolla pyöri asiantuntijoita, jotka auttoivat liivien valinnassa ja koon mittaamisessa. Ei lääkäreitä liivien kanssa, niinkuin mm. minulle saattoi ensimmäiseksi tulla mieleen.

-  Ja niitä asiantuntijoita todella tarvittiin! Olisin itse mennyt koossa metsään ja ympärysmitan kanssa aivan hankeen.

Kävi ilmi, että Shockilla on ihan mielettömän kattava skaala kokoja liiveissään. Tuli heti mieleen kun minulta täällä niin usein kysytään, että mistä löydän sopivan kokoisia liivejä, niin nyt vihdoinkin voin vastata että ainakin urheiluliiveissä Shock Absorberilla on tosiaan niitä kokoja. Multi sports- liiveissä ympärysmittaa jopa 60-90 ja kuppia A-HH.
En ole vielä eläessäni törmännyt liiveihin 60HH (ei ettäkö sellaisia olisin etsinytkään, en ole ihan noissa mitoissa kuitenkaan).

Vas. Shock Absorber Run  (nimestä päätellen tosiaan käytän näitä juoksussa) ja oik. Multi sports (Salilla, ryhmäliikuntatunneilla ym).

Joka tapauksessa tämän asiantuntijan avulla löydettiin minullekin sopivat liivit ja oli kyllä muuten tiukat! Entiset urheiluliivini olivat näiden korsettien rinnalla tukevuusasteeltaan verrattavissa lappubikineihin.

Minulle toilotettiin, että tiukka pitää olla ja puristaa saa. Venymisvaraa pitää löytyä ja pienet painautumatkin kuuluvat aluksi asiaan.

Olin ensiksi hieman hämilläni (ja puristuksissa) mutta ymmärsin liivit ensimmäistä kertaa päälläni juostessa että miksi. Siellä ei tosiaan kyllä mikään tavara liikahtanutkaan mihinkään suuntaan. Milliäkään.

Jos siellä on joku joka on yhtä pihalla kuin minä tai lumiukko, niin suosittelen käväisemään noilla urheiluliiviklinikoilla. Niitä on ympäri suomea (aikataulun näkee TÄÄLTÄ). Helsingissä muistaakseni seuraavaksi Sokoksella 5.1.

Ja on muuten ihanaa kun löytyy myös noita takaa suljettavia malleja (ja pirteitä värejä) näistä. Sotkeudun aina niihin pään yli vedettäviin liiveihin sellaiseen sykkyräsotkuun, että hermo menee.


keskiviikko 05. joulukuu 2012

Urheiluvaate tilanne

On melko hyvä. En ole käyttänyt HM:n legginssejä n. kahteen viikkoon, enkä enää käytä.
Crossfit kampanjan myötä sain lahjakortin Intersporttiin ja huomasin urheiluvaate shoppailun olevan vaikeaa (mikä ei kuitenkaan sulje pois sitä etteikö se kivaa olisi ollut. Päinvastoin!) En vain tiedä urheiluvaatteista.. mitään.

Dri-Fit –materiaali, flatlock-saumat, ColdGear, vesipullopilli, diipadapa. Onneksi kerrankin pystyi heittäytyä kunnolla värien vietäviksi ja nappailla sitä kivaa pinkkä sieltä ja noita suloisia pastilleja tuolta. (tämähän siis ilmenee kuvien kokomustasta asustani).

Jokatapauksessa erityisen tyytyväinen olen tuohon Niken huppariin. Se on aivan mielettömän ihanan tuntuinen päällä. Hyvä lenkkeilyssä ja pidän sitä myös salilla ennen kuin lämpenen. Meidän salilla on kylmä. Toinen mahtavuus on nuo housut (Nike legend tight fit)– tiukat, mutta ei purista. Ne vaan on siinä ja tuntuu hyviltä. tai itse asiassa ne ei tunnu miltään.
Perus toppeihin valitsin sitten niitä värejä ja juomapullonkin otin haalean vaaleanpunaisena. Siinä on juuri se pilli. Ei vuoda naamalle, niin kuin kaikilla juomapulloilla on tapana.
Lisäksi olen tietysti erityisen tyytyväinen jo pari kuukautta minua palvelleisiin Reebokin lenkkareihin. Ne on huippuhyvät.
Ei tässä ole kai muuta. Iso kasa treenivaate sydämiä vain. Heippa.


perjantai 26. lokakuu 2012

CrossFit.The End

Se on nyt ohi –CrossFit. Hyvin surullista, jotenkin kiinnyin todella tähän lajiin. Pitänee harkita vakavasti jatkamista, en usko ollenkaan että olisi huono valinta.

Intersportin ja Reebokin crossfit -kampanjassa meidäthän jaettiin siis kahteen joukkueeseen. Joukkueet treenasivat yhdessä kerran viikossa ja sen lisäksi omien aikataulujensa mukaan jätkäsaaren crossfit salilla vedetyillä tunneilla niin paljon kun keho salli ja mieli jaksoi. Pointtina oli katsoa miten me ihmisenruipeloiset kehitytään lajin parissa tuon reilun kuuden viikon aikana. Kuntoa testattiin taipaleen alussa ja lopussa. Se kumman joukkueen jäsenet olivat yhteensä parantaneet suorituksiaan enemmän voittivat. Arvatkaa kumpi joukkue voitti?

No meidän tietysti! Voicen juontajan Annin joukkue :) Oli ihan mahtava fiilis. Ja vannon nyt käsi sydämellä, niin kliseiseltä kun se kuulostaakin että ei niinkään se toisten voittaminen vaan itsensä voittaminen. En ole koskaan huomannut noin nopeaa kehitystä missään lajissa.
(Jos nämä spagettikädet nostelevat nykyään painavia levytankoja tuosta noin vaan, niin jotain tuossa lajissa tehdään kyllä oikein).

Kuntotesti tehtiin seuraavilla liikkeillä:
turkkilainen ylösnousu, käsilläseisonta, leuanveto, punnerrus, valakyykky, pito renkailla ja yleisliike.
Joo en ehkä vieläkään vedä leukoja, tai punnerra päättömän lailla, mutta mm. turkkilaisen ylösnousun kuula vaihtui kahdeksan kiloisesta kahteentoista kiloon ja valakyykkyjä pystyin tehdä vaadittavat täydet kymmenen- aikaisemmin en yhtään :D

Nyt hieman haikein fiiliksin, mutta ehkä ainakin vähän isomman hauiksen kanssa lähden treenaaman tästä eteenpäin niin paljon paremmalla pohjalla, innokkaampana ja enemmän oppineena. Ei enää MeNaisia stepperissä ja pientä pepun pyöritystä zumbassa.

P.s Toisen Intersportin lahjakortin arvoin Hennalle kommentilla: Mä tarvisin vaikka mitä taas! Mutta nyt ainakin parit uudet trikoot, juomapullon (oon mestari hajottaan niitä) ja pitkähihaset treenipaidat olis fantsuja näin talven tullessa. Myös uusi tuulitakki tarvis laittaa listalle… Että kyllähän näitä on, toivottavasti onni potkaisee! :)
Onneksi olkoon! Olen laittanut sinulle sähköpostia.

P.p.s Suosittelen ehdottomasti kaikille crossfitiä.


lauantai 13. lokakuu 2012

Toinen lahjakorttti Intersporttiin ja yksi katkennut selkä

Toivoisin voivani kertoa teille, että Intersportin ja Reebokin kamppiksen Crossfit treenien myötä jaksan jo nostella sohvia, hissin sijasta mieluummin juoksen portaita ja olen niin energinen intoa täynnä tarmokas, mahtava ja vahva.
Oikeasti kun vaan tällä hetkellä istun tässä sohvalla huonoryhtisenä, maha turvonneena suklaasta ja selkä kipeänä.

Se mikä alkoi hyvin sain pientä kompurointia matkan varrelleen.
Ensin olin kipeä ja jouduin jättämään treenejä väliin, sitten äitini pyytää minua viemään parvekkeelta kaksi metrisen jukkapalmun (kaksisataa kiloisen vähintään) keittiöön. Se oli pitkä matka se, voin kertoa ja selkähän siinä meni matkalla. Saatuani selän paremmaksi napsahti se muutaman päivän päästä uudestaan pelatessa sulkapalloa. Mitä ihmettä onnistuin sielläkin tekemään väärin – en tiedä. Nyt selkä on edelleen kipeä ja en voi sanoa että treenit kukoistavat! Olen joutunut olemaan onneksi vain muutamista poissa, mutta se tuntuu kamalalta. Yritän nyt välttää palmuja ja sulkapalloja kuin ruttoa. Ehkä ensiviikolla pääsisi taas kuntoiluun kunnolla kiinni.

Ennen kompurointia on onneksi saatu jotain urheiltuakin. Muistan lämmöllä treenejä, missä tehtävänä oli 30 leukaa, 30 punnerrusta, 3x köyden ylös kiipeämistä, 1000m soutua, 100 askelkyykkyä ja 200 kahvakuulan heilautusta. Tehtävät suoritettiin yksi kerrallaan missä järjestyksessä halusi, mutta jokaisen lajin suoritusmäärä piti saada tappiin ennen kuin pääsi vaihtamaan seuraavaan.
Oletteko kenties koskaan kokenut sitä tunnetta kun ensin olet kiivennyt köyttä kädet verillä, pinnistellyt leukoja ja punnertanut vielä siihen päälle? Tuntuu kuin sinulla ei olisi käsiä enää ollenkaan ja sitten muistat sen, että vielä olisi tosiaan ne kevyet 200 kuulan heilautusta jäljellä mihin myös ehkä tarvitsisi näitä kyseisiä juuri aiemmin tappamiasi raajoja.
Ne oli kivat treenit ne. Eikä tämä edes ole sarkasmia. Fiilis tuon jälkeen oli nimittäin kuitenkin käsistä viis aivan mahtava.

Treenejä auttamassa meillä on jalassa Reebokilta mm. realflex fusion lenkkarit. (Olen ehkä rakastunut niihin) ja hengittävät pöksyt sekä kirkkaan väriset topit. Aikaisemmin lenkkarit kun on ollut mitä ollut ja treenivaatteet koostuneet niistä ginatricotin topeista ja hm:n legginssestä. Taidan olla nyt tajunnut miksi niitä ihan oikeita treenivaatteita tosiaan on olemassa. Himpun verran mukavampi tapa urheilla. Ei muuta.

Tästä tullaanpi siihen, että saan arpoa toisen 100 euron lahjakortin Intersporttiin!
Mitä niitä ihan oikeita treenikamoja sinä tarvitsisit sieltä?

Vaustauksen voi jättää kommenttiboksiin sähköpostiositteen kera torstaihin 18.10 mennessä. Kiitos!